Keudan toiminta poikkeustilanteen aikana. Lue lisää >

< Takaisin uutisiin

Työelämätiistai: Työn muotoilulla laatua työelämään

Kun asiakaskeskeisyys ei ole vain sanahelinää, on helppoa tehdä uudistuksia, joita tulevaisuuden kestävä ja tarvelähtöinen palvelutuotanto edellyttää.

Tulosyksikkömme uudistaa toimintaansa ja tarkoituksena on vahvistaa ennakointia osana parempaa johtamista ja parempaa palvelua. Koska meillä Keudassa keskeisimmät asiakkaat ovat opiskelijat ja työelämä, kohdistuu ennakointi vahvasti tulevaisuuden työelämätarpeisiin ja osaamisvajeisiin. Ennakointiin tulee osumatarkkuutta ja sen mahdollisuudet edistää toivottua tulevaisuutta ovat paremmat, kun tulevaisuuden näkymiä tarkastellaan yhdessä asiakkaiden ja keskeisten sidosryhmien kanssa. Yhdessä tehden ja ennakoiden voimme muokata maaperää otolliseksi alueemme elinvoimalle. Tulosyksikkömme nimi onkin elokuusta lähtien elinvoimapalvelut.

Muutos on mahdollisuus

Kun organisaatiota uudistetaan, avautuu monesti mahdollisuuksia myös työn muotoiluun. Me olemme hyödyntäneet tämän mahdollisuuden. Emme toki ole ainoat työn muotoilun kanssa liikkeellä olevat, sillä työn muotoilu on pandemian aikana koskettanut lähes kaikkia työssä olevia, tietoisesti tai tiedostamatta. Etätyön ja terveysturvallisen työskentelyn takia olemme olleet pakotettuja ratkaisemaan työn tekemisen tapoja uudella tavalla. Uusiksi on jouduttu miettimään niin työtiloja- ja paikkaa, työn määrää ja sisältöjä ja sitä, kenen kanssa töitä on mahdollista ja välttämätöntä tehdä. Myös uudenlaisen työn vaatima osaaminen ja hyvinvointia lisäävät tai kuormittavat tekijät ovat nousseet keskusteluun. Elinvoimapalveluissa olemme pohtineet, miten viime vuosina opeteltu mobiili ja monipaikkainen työ voisi jatkua luontevasti myös tulevaisuudessa, sillä toimimme useamman kunnan alueella.

Hyvinvointia työn muotoilusta

Luin Ursula Hyrkkäsen ja Matti Vartiaisen artikkelin mobiilin ja monipaikkaisen työn muotoilusta. Opin lukemastani, että työn muotoilulle on tehty käsitteellistä määrittelyä vuosituhannen alusta, parisen kymmentä vuotta siis. Artikkelissa kirjoitetaan, että mobiili ja monipaikkainen työ on joustavaa ja mahdollistaa innovatiivisia työkäytäntöjä ja hyvinvoinnin. Samoja äänenpainoja olen lukenut lukuisista some-teksteistä nyt pandemian aikana.

Artikkelissa todetaan, että työn muotoilussa työntekijä muokkaa työympäristöään, työnsä sisältöjä, toimintatapojaan ja sosiaalisia suhteitaan sekä työnsä tiedostettua hallintaa vastaamaan arvojaan, osaamistaan ja tarpeitaan. Me kokeilemme tätä nyt. Kun yksikkömme tehtävää suunnataan kohti uusia uria, vanhat toimenkuvat eivät enää palvelisi tarkoitustaan. Siksi muotoilimme ne uusiksi yhdessä. Kun tekijät ovat olleet itse mukana miettimässä, miten tavoitteet saavutetaan ja työt jaetaan, ovat työntekijän ja työn yhteensopivuudet (person-job fit) syntyneet kuin luonnostaan.  Tuntuu mukavalta, kun henkilöstön osaaminen ja arvot saadaan parhaiten kohtaamaan ympäröivän maailman palvelutarpeita ja organisaation strategisia tavoitteita. Tämä on samalla hyvä esimerkki ajanhenkisestä esimiestyöstä.

Kannattiko? 

Hyrkkänen ja Vartiainen olivat artikkelissaan viitanneet useisiin lähteisiin, joiden mukaan työn muotoilu (job crafting, job design, job re-design) edistää yksilön työn iloa, työssä suoriutumista, työtiimien sitoutumista ja organisaation tuloksellisuutta. Minusta tuntuu jo nyt, että asia on juuri noin, joten työn muotoilu kannatti ehdottomasti.

Lainaan tähän vielä Hyrkkäsen ja Vartiasen sanoja: ”Työn hallinnan ja sosiaalisten suhteiden voimavarojen lisääminen sekä työn vaatimusten lisääminen, ovat postitiivisesti yhteydessä työn iloon tilastollisesti merkitsevällä tavalla.”  Työn ilo ja muut mainitut asiat ovat merkityksellisiä silloin, kun tavoitellaan tulosta, tai vaikka mitataan työelämän laatua.  Keudassa työelämän laatu kuuluu mittaristoon, ja työn muotoilu tukee strategista tavoitetta olla merkityksellinen ja haluttu työpaikka. Sellainen, johon on kiva palata kesälomilta. Työn iloa ja mukavaa kesäkautta sinulle!

Ps. Jos sinun on kesäiltoina mahdollista haaveilla tulevia esim. riippukeinussa tai laiturin nokassa, niin miten miten sinä muotoilisit omaa työtäsi?

 


 

 

Jos työn tuunaus innostaa, niin siihen voi hakea vauhtia vaikka Työterveyslaitoksen julkaisemasta työkirjasta:

Inspistä! Työntuunaajan inspiraatiokirja.

Kirjan ovat kirjoittaneet Lotta Harju, Merike Aminoff, Krista Pahkin ja Jari Hakanen (2015). Kirjasta saa vinkkejä, miten jokainen voi muotoilla, tai kuten kirjassa sanotaan, tuunata, omaa työtään. Miten tuunaat eli kehität työtäsi itselle mielekkäämmäksi ottamalla itse aktiivisen roolin oman työmotivaatiosi herättelyssä?

 


 

 

Teksti: Henna Hyytiä

henna.hyytia (at) keuda.fi


 

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 720 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta, joissa opiskelee vuosittain yli10 000 opiskelijaa. Keuda on vuoden 2020 opetus- ja kulttuuriministeriön valitsema, ammatillisen koulutuksen laatupalkittu koulutuksen järjestäjä.

2020 laatupalkinto intra114

Työelämäpalvelut

040 174 5627
tyoelamapalvelut@keuda.fi